Keskeinen Kuhmon puukoulun rakentamisen tavoite oli pienentää rakentamisen ympäristövaikutuksia. Näimme puurakentamisen tässä mahdollisuutena. Puurakentamista kohtaan esiintyy paljon ennakkoluuloja kuten sen vaikeus, kalleus ja laatu. Me selätimme täällä kaikki nämä ennakkoluulot.
Koulun rakentamisen budjetti piti, siitä tuli puurakenteisena jopa halvempi kuin perinteisesti rakennettuna. Kun kyseessä oli Suomen ensimmäinen CLT - massiivipuulevyistä rakennettu koulu, rakentamisen ratkaisuihin liittyi tietysti haasteita, mutta kaikki kyettiin ratkaisemaan. Puuosien esivalmistukseen perustunut rakentamisen nopeus ja kuivaketjun säilyminen loppuun saakka on herättänyt paljon myönteistä palautetta.
Toivon että tämä koulu toimisi referenssinä ja kannustimena muillekin kunnille rakentaa julkisia rakennuksia puusta. Mitä enemmän Suomeen saadaan päiväkoteja, kouluja ja sosiaali- ja terveydenhuollon rakennuksia puurakenteisina, sitä paremmin voimme osoittaa niiden kokonaisvaltaisen kilpailukyvyn. Tietysti on tärkeää, että me pystyttäisiin vertaamaan koko elinkaaren aikaisia kustannuksia. Tärkeänä bonuksena tulee puurakennusten kyky sitoa hiiltä elinkaarensa ajan, jolloin puurakentaminen voidaan nähdä osana ilmastopolitiikkaa.
Keskeinen oppi Kuhmon puukoulun rakentamisesta on se, että pitää rohkeasti tarttua niihin mahdollisuuksiin, joita alue tarjoaa. Suomessa kasvaa puuta ja puuteollisuuden kehittyessä yhä useampi kunta voi nähdä puurakentamisen mahdollisuutena sekä ilmastotavoitteiden että aluetalouden kannalta. Kannustan kaikkia kuntia rohkeasti tarttumaan puurakentamisen mahdollisuuksiin ja ottamaan esimerkkiä hyvistä kokemuksista ja edelläkävijäkunnista.
Kuhmon kaupunginjohtaja
”Ihmisten ympäristötietoisuus kasvaa koko ajan. Pyritään siihen, että rakentamisen ympäristövaikutukset pienenisivät ja puurakentaminen nähdään tässä mahdollisuutena.”